Hallituksen kärkihankkeen tavoite, ”tunti liikuntaa päivässä”, ei tarkoita liikuntatuntien lisäämistä vaan aktiivisempaa koulupäivää. Opettajien kokemukset ja tuore tutkimustieto osoittavat, että liikkuminen tukee parhaimmillaan koko kouluyhteisön hyvinvointia.

– En olisi uskonut, että liikunta virkistää ja tuo niin paljon uutta iloa koulupäiviin, toteaa Liikkuva koulu -tutkimukseen osallistunut erityisopettaja liikkumisen lisäämisestä omassa koulussaan.

Uudessa hallitusohjelmassa patistetaan kouluja luomaan mahdollisuuksia liikkumiselle koulupäivän aikana. Liikkuvissa kouluissa pyritään ajattelemaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Sekä oppilaat että opettajat hyötyvät, kun lisätyn liikkumisen myötä edistetään koko koulun viihtyvyyttä ja työrauhaa sekä tuetaan oppimista.

”Opettajat eivät enää koe liikkumista aikaa vievänä ja ylimääräisenä hommana, vaan se on jotain, jonka voi näppärästi sujauttaa esimerkiksi tuntien lomaan.” (luokanopettaja)

Liikkuvat oppilaat tarkkaavaisempia

Miten liikkumisen lisääminen koulupäivään suhteutuu koulun perimmäiseen tarkoitukseen eli oppilaan oppimisen tukemiseen? Uusimman tutkimustiedon mukaan koulupäivän aikainen liikkuminen edistää tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta antaen hyvät edellytykset oppimiselle.

Tuoreessa hollantilaistutkimuksessa alakoululaisten kouluviikkoon lisättiin kaksi puolen tunnin mittaista liikuntatuokiota. Liikuntatuokion aikana oppilaat liikkuivat reippaasti opettajan ohjauksessa, esimerkiksi leikkivät hippaa ja pelailivat erilaisia pallopelejä. Puolen vuoden jälkeen havaittiin, että liikuntaan osallistuneiden oppilaiden tulokset toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä parantuivat huomattavasti verrattuna niihin oppilaisiin, jotka eivät osallistuneet liikuntatuokioihin. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että 10 minuutin toiminnallinen matematiikan harjoitus edisti oppilaiden toiminnanohjausta enemmän istuen tehtyyn harjoitukseen verrattuna.

Myös opettajat kokevat liikkumisen hyödylliseksi koulupäivän aikana oppimisen näkökulmasta:

– Parasta Liikkuvassa koulussa on saada ylivilkkaat oppilaat liikkumaan, sen seurauksena oppimistilanteet ovat rauhallisempia, eräs opettaja kertoo kokemuksistaan.

Liikkumisen edistäminen koulupäivän aikana on näkynyt myös parempina oppimistuloksina. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa oppilaiden kouluviikkoon lisättiin 90 minuuttia ripeää liikuntaa 10 minuutin pätkissä oppitunneille oppimistavoitteen suunnassa. Havaittiin, että kolmen vuoden aikana oppiainekohtaiset testitulokset lukemisessa, matematiikassa ja oikeinkirjoituksessa paranivat liikuntaan osallistuneilla lapsilla merkitsevästi kontrolliryhmän lapsiin verrattuna. Samankaltaisia tuloksia saatiin tuoreessa hollantilaistutkimuksessa, jossa lapset osallistuivat kolme kertaa viikossa liikunnalliselle matematiikan ja äidinkielen oppitunnille. Kahden vuoden jälkeen liikunnallisiin oppitunteihin osallistuneet oppilaat saivat paremmat testitulokset oikeinkirjoituksessa ja matemaattisten taitojen testeissä verrattuna niihin oppilaisiin, jotka eivät osallistuneet toiminnalliseen opetukseen.

Oppilaat kokevat toiminnallisen oppimisen mukavana. Liikkuva koulu -tutkimuksessa oppilaat ovat kertoneet, että tylsältäkin tuntuva oppiaine voi muuttua kiinnostavaksi, jos normaaleja oppitunnin rutiineita rikotaan esimerkiksi istumista tauottamalla tai järjestämällä oppitunti jossain muualla kuin luokkahuoneessa.

Koulupäivän aikaisen liikkumisen ei tarvitse olla hikiliikuntaa, jotta se edistää oppimista. Jotkut opettajat ovat jo kehittäneet omille oppitunneilleen liikkuvia toimintatapoja.

– Olen toteuttanut esimerkiksi QR-rastisuunnistusta koulun sisätiloissa. Oppilaat ja opettaja pääsevät pois luokkahuoneesta ja liikkuvat käytävillä etsien rastitehtäviä ja tekemällä niitä kännyköillään. Sellainen sopii kaikkiin aineisiin. Luokkiimme on myös hankittu jumppapalloja, kertoo aiheesta innostunut kieltenopettaja Liikkuvassa koulussa.

Koulussa istutaan

Liikkuvammalle koulupäivälle löytyy perusteluja nykyisestä istuvasta elämäntavasta, joka näkyy myös koululaisen arjessa. Liikkuva koulu -tutkimuksen mukaan alakoululaiset ovat paikallaan noin kuusi ja puoli tuntia ja yläkoululaiset hieman yli kahdeksan tuntia päivässä, josta lähes puolet tapahtuu koulussa. Jokaista keskimääräistä koulutuntia kohden alakoulun oppilaat ovat paikallaan 39 minuuttia ja yläkoulun oppilaat 46 minuuttia, kun mukaan lasketaan välitunnit, ruokatunnit ja kaikki oppitunnit (myös liikuntatunnit).

Reipasta liikuntaa puolestaan kertyy alakoululaisille keskimäärin vain 22 minuuttia ja yläkoululaisille 17 minuuttia koulupäivän aikana. Koulupäivän aikaisella liikunnalla on suurin merkitys erityisesti vähiten liikkuville nuorille. Alakoululaisista viisi prosenttia ja yläkoululaisista viidesosa liikkuu erittäin vähän, alle puoli tuntia päivässä. Vähän liikkuville peruskoululaisille koulupäivän aikana kertynyt liikunta on lähes puolet (42 %) päivän kokonaisaktiivisuudesta.

Istumisen tauottamisella ja liikkumisen lisäämisellä pystytään torjumaan runsaan istumisen terveyshaittoja, joita ovat esimerkiksi heikentynyt fyysinen kunto, häiriöt sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa sekä niska- ja selkäkivut. Liikkuva koulu -tutkimuksessa havaittiin, että runsas paikallaanolo lisää viikoittain esiintyviä niska- ja hartiakipuja niillä lapsilla, jotka liikkuvat alle tunnin päivässä.

Liikkumisen edistäminen koulussa voi toimia kimmokkeena myös opettajan oman hyvinvoinnin tarkasteluun. Vaikka opettaja ei päivän aikana välttämättä juurikaan istuisi, liike saattaa silti jäädä vähäiseksi. Totuttuja käytäntöjä on hyvä ajatella uusiksi vaikkapa tästä näkökulmasta:

– Olemme pitäneet opettajakokouksia ja kehityskeskusteluja kävelypalavereina, vinkkaa eräs Liikkuvan koulun rehtori.

Oppituntien aktiivinen tauottaminen antaa oivan mahdollisuuden myös opettajille tauottaa omaa työtään. Taukoliikunta virkistää kehoa ja vilkastuttaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä edistää tiedollista toimintaa. Työn tauottaminen vaikuttaa myönteisesti työssä jaksamiseen.

”Oppilaiden motivoituminen liikunnan avulla on saanut minut tuntemaan itseni hetkittäin jopa vahvemmaksi opettajana, liikunnallisista opetusmenetelmistä olen kokenut saavani uuden keinon ammatilliseen työkalupakkiini.” (erityisopettaja)

Työrauhaa ja viihtyvyyttä

Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Tutkimuksen mukaan suurin osa Liikkuvien koulujen henkilökunnasta kokee, että liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä ja liikunta välitunneilla edistää työrauhaa.

– Välituntikonfliktit ovat vähentyneet, kun oppilailla on mielekästä puuhaa, kommentoi eräs opettaja kokemuksiaan.

Opettajat ovat kuvanneet kokemuksiaan myös laajemmin:

– Liikkuva koulu -toiminta tukee kasvatusta, rauhoittaa oppitunteja, opettaa pelaamaan ja touhuamaan yhdessä ja löytämään liikkumisen riemun.

– Lisää energiaa itselle ja oppilaille. Tunneilla jaksaa paremmin ja koulupäivä sekä oma työpäivä tuntuu lyhemmältä. Toiminta on antanut voimia omaan työssäjaksamiseen, eräs luokanopettaja pohtii.

Liikkuva koulu -toiminta näkyy myös oppilaiden viihtymisenä koulussa. Välituntiliikuntaan osallistuvat ala- ja yläluokkien oppilaat kokivat vertaissuhteet koulussa paremmiksi, ja välitunnilla liikkuvat alaluokkalaiset vastasivat kokevansa enemmän yhteenkuuluvuutta koulussa ja kouluilmapiirin parempana.

Eräs tutkimukseen osallistunut yläkoululainen kertoi ajatuksistaan näin:

– Parasta on se, kun kesken oppitunnin voidaan pitää jumppatuokioita, se virkistää ja siitä tulee hyvä mieli!

Liikettä yläkoulunkin puolelle

Alakoulusta yläkouluun siirtyminen näkyy tutkimuksissa vaiheena, jossa oppilaiden fyysinen aktiivisuus vähenee roimasti. Liikkumisen lisääminen ja oppituntien aktiivinen tauottaminen ovat siksi erityisen tärkeitä yläkoulussa.

Opettajien kokemusten mukaan yläkoululaisia on haastavaa saada lisäämään liikettään koulupäivän aikana. Muutoksen aikaansaaminen on silti mahdollista.

”En olisi uskonut, että saamme yläkoululaiset liikkumaan välitunneilla.” (aineenopettaja)

Liikkuva koulu -tutkimuksen mukaan yläkouluissa toimivia käytäntöjä ovat olleet muun muassa järjestetty välituntitoiminta, välineiden ja tilojen tarjoaminen liikkumiselle sekä oppilaat vertaisohjaajina. Näillä keinoilla etenkin pojat ovat innostuneet liikkumisesta välitunneilla. Tyttöjen aktivointi vaatii usein erilaisia ratkaisuja. Yhdeksi toimivaksi keinoksi on koettu pelkästään tytöille sallittujen tilojen ja toimintavuorojen tarjoaminen. Niillä tytöt voivat keskittyä ilman suoritus- ja ulkonäköpaineita luomaan omanlaisiaan liikkumisen tapoja välitunneille.

Pienin askelin, yhdessä tehden

Opettajat kokevat liikkumisen edistämisen tärkeänä asiana, mutta toteutus hautautuu arjen kiireisiin. Yhden aineenopettajan ajatuksin:

– Toivon yhteishengen paranevan, mutta pelkään, että jokaisella on liikaa töitä ja tästä syystä ei jakseta innostua työtapojen muuttamisesta.

Oppilaat voivat kantaa vastuuta ja osallistua toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, jolloin opettajien aikaa säästyy muuhun työhön. Yleensä nuoret lähtevät paremmin toimintaan mukaan, jos heillä on mahdollisuus suunnitella ja järjestää toimintaa omissa vertaisryhmissään tai kaveriporukoissaan niin, että osallistumisen mahdollisuudet eivät ole sidoksissa perinteisiin koulun rakenteisiin kuten vuosiluokkiin. Nuorten erilaiset ryhmäjäsenyydet ja ryhmien väliset hierarkiat määrittelevät paljon sitä, mitä välitunnilla voi ja kehtaa tehdä. Eräässä koulussa oppilaat ovat pohtineet kaveriporukoissa, mitä haluaisivat tehdä välitunnilla koulun liikuntasalissa. Näiden suunnitelmien pohjalta oppilaat laativat hakemuksia, ja koulun Liikkuva koulu -tiimi myönsi salivuoroja erilaisille kaveriporukoille.

Jokainen Liikkuva koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Hyväksi koettu tapa saada opettajat mukaan on kartoittaa jokaisen omat kiinnostukset ja vahvuudet ja lähteä niistä muokkaamaan kokonaisuutta. Näiden lisäksi koulun tilat, ympäristö ja toimintakulttuuri luovat pohjan kehittämistyölle. Viihtyisämpiä koulupäiviä syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toiminnan järjestämiseen. Toimintakulttuurin muutos lähtee liikkeelle pienin askelin, yhdessä tehden.

 

Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina LIKES-tutkimuskeskuksessa.

Juttu perustuu Erityiskasvatus-lehdessä 4/15 ja LIITO-lehdessä 2/16 julkaistuihin teksteihin.

Liikkuva koulu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää 10−15-vuotiaiden oppilaiden fyysisessä aktiivisuudessa ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä muutosten vaikutuksia oppilaiden hyvinvointiin ja kouluyhteisöön.

Toiminnanohjaus-termi on psykologiassa vakiintunut kuvaamaan tiedonkäsittelyn koordinointia ja kontrollointia. Toiminnanohjaus säätelee muita inhimillisen toiminnan kannalta olennaisia tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja ajattelua.

Reipas tai ripeä liikunta tarkoittaa kuormittavuudeltaan kohtuullista liikuntaa, kuten reipasta kävelyä, jonka aikana sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy ainakin jonkin verran.

Jaa tämä:

Sulje haku