Suomalaiset eivät jatkossakaan tule täyttämään kestävyysliikuntasuosituksia ja välty liialta paikallaanololta ilman arkiliikunnan lisäämistä. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on tässä merkittävässä roolissa ja kuntien olosuhteet ovat toiminnan näyttämöinä. Tänä päivänä kunnat ovat jo hyvin kiinnostuneita pyöräilyn edistämisestä, mutta toiminnan tasolla parantamisen varaa on yhä.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kulkee jo 3–5 kilometrin pituiset matkat pääasiassa autolla, kun samanmittaiset matkat pyörällä tai kävellen kulkee vain viidesosa1. Kulkumuoto-osuudet ovat varsin pienet verrattuna kävelyn ja pyöräilyn potentiaaliin varsinkin lyhyillä arjen matkoilla.

Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa (2018) tähdätään kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien lisäämiseen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä2. Jos tavoitteeseen halutaan päästä, on kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin kiinnitettävä huomiota. Ympäristön olosuhteet luovat mahdollisuudet liikkumiselle.

Kun elinympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikkumiseen, tulee terveellisestä vaihtoehdosta houkuttelevin vaihtoehto, toteaa myös Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu blogitekstissään.

– Se, millainen arkiympäristömme on, voi joko lisätä tai rajata toimintamahdollisuuksiamme sekä suunnata valintojamme. Liikkumattomuus ei siis ole ainoastaan yksilön liikunnan puutetta, vaan myös olosuhteidemme ohjaamia valintoja, Onatsu kirjoittaa.

Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa vuonna 2018

Pyöräilyn edistämisohjelmia löytyi vuonna 2018 neljäsosasta (25 %) Suomen kuntia ja pyöräilymyönteisiä poliittisia päätöksiä oli tehty lähes joka toisessa (48 %) kunnassa. Molempien yleisyys oli yli tuplaantunut kuluvan vuosikymmenen alkuun verrattuna (kuvio 1).

Tiedot selviävät keväällä 2018 toteutetusta Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksestä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteuttamaan selvitykseen vastasi 150 eri kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavaa henkilöä tai työryhmää ja osuus kattoi 51 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Selvitykseen osallistuneissa kunnissa asuu yhteensä 77 prosenttia koko Suomen väestöstä (taulukko 1).

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa pyöräilyn olosuhteiden nykytilaa ja tarkastella kuluvalla vuosikymmenellä tapahtuneita muutoksia. Selvitys toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010. Yhteistyötahoina toimivat Pyöräilykuntien verkosto ja Suomen Kuntaliitto.

Kyselyyn vastasivat kaikki yli 50 000 asukkaan kaupungit. Kokonaisuudessaan vastaus saatiin 51 prosentista Manner-Suomen kuntia.

Selvityksessä tehty kuntien jako neljään eri kokoluokkaan näytti odotetustikin, että pyöräilyn olosuhteisiin panostaminen yleistyy melko lineaarisesti pienistä kunnista suurempiin. Toisaalta selvitys osoitti myös, kuinka pyöräilyn edistämisohjelmien laatiminen korreloi pyöräilyn eteen tehdyn työn ja toimenpiteiden kanssa.

KUVIO 1. Pyöräilyn edistämisohjelma, -strategia tai jokin muu vastaava (erillinen tai osana esim. viisaan liikkumisen ohjelmaa) (2018); Pyöräilyn kehittämisohjelma (2010).

Vaikka suuret ja keskisuuret kaupungit erottuivat selvityksessä pääosin edukseen, myönteinen kehityssuunta vajaan vuosikymmenen aikana näkyi myös yhtä lailla pienimpien kuntien kohdalla.

Myönteistä kehitystä näkyi etenkin kuntien päätöksenteossa pyöräilylle annetussa painoarvossa. Pyöräilyn edistämisohjelmien ja pyöräilymyönteisten poliittisten päätösten lisäksi myös kuntien pyöräilytyöryhmät olivat yleistyneet selvästi vuodesta 2010 (9 %) vuoteen 2018 (22 %). Myös pyöräilyyn liittyviä kehittämishankkeita oli nyt 28 prosentissa kuntia, kun vielä vuosikymmenen alussa niistä raportoi vain 9 prosenttia kunnista.

Kaupunkipyöräjärjestelmät yleistyvät Suomessa. Selvityksessä kysyttiin ensimmäistä kertaa kaikenkokoisten kuntien suunnitelmista koskien kaupunkipyöräjärjestelmien käyttöönottoa. Tulosten mukaan 14 prosenttia kunnista suunnittelee joko asemallisten, asemattomien tai hybridijärjestelmään perustuvien kaupunkipyörien käyttöönottoa.

TAULUKKO 1. Kyselyyn osallistuneet kunnat ja vastausprosentit.

Pyöräilyn edistämistä ja pyöräilypolitiikkaa vähäisen seurantatiedon pohjalta

Kyselytulosten mukaan kunnat toteuttavat pyöräilypolitiikkaansa yhä melko suppean seurantatiedon varassa. Kun kunnilta kysyttiin, miten ne seuraavat kunnan pyöräpysäköintiolosuhteita, ilmoitti vain 7 prosenttia kunnista seuraavansa pysäköintipaikkojen käyttöastetta ja 11 prosenttia niiden laatua. Samoin pyöräliikennemäärien seurantaa toteutettiin vain viidenneksessä kuntia (21 %), mikä on osuutena lähes sama kuin kahdeksan vuotta aiemmin (19 %). Myös pyöräilyn tyytyväisyyskyselyjä kuntalaisille tehtiin melko pienessä osassa kuntia (kuvio 2).

KUVIO 2. Tehdäänkö kunnassa kyselyjä tyytyväisyydestä pyöräilyn olosuhteisiin.

Vastaajat näkivät pyöräilyolosuhteisiin vaikuttamisen kunnissa ensiarvoisen tärkeänä.

Kuntatoimijoiden tärkeimmiksi kokemat asiat kuvaavat hyvin myös todellisuutta. Selvityksen pohdinnasta vastanneen Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvosen mukaan lähes kaikissa kunnissa on vielä puutteita pyöräily-yhteyksien ja -väylien laadussa. Hyvin hoidetut ja laadukkaat pyöräväylät lisäävät taas pyöräilyn turvallisuutta. Selvityksestä on pääteltävissä, että kuntatoimijoiden laatuvaatimustaso on kuitenkin kohonnut kuluneen vuosikymmenen aikana. Tämä on positiivinen kehityssuunta.

Lue lisää:

 

Teksti: Marianne Turunen

Jaa tämä:

Sulje haku