Fyysisesti hyväkuntoinen työntekijä kokee työkykynsä hyväksi, ei uuvu työssään sekä uskoo jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana koko Suomen kiertäneellä, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman toteuttamalla Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueella testattiin yhteensä yli 26 000 suomalaisen fyysinen kunto kolmella kuntotestillä. Testeillä mitattiin puristusvoimaa, kehonkoostumusta, vyötärönympärystä ja arvioitiin kestävyyskuntoa. Testien pohjalta muodostui Kehon kuntoindeksi.

Fyysisesti hyväkuntoinen työntekijä kokee työkykynsä hyväksi, ei uuvu työssään sekä uskoo jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka.

Suurin osa hyötyy liikunnan lisäämisestä

Naisista 39 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia sai Kehon kuntoindeksin kokonaisarvosanaksi hälyttävän tai huolestuttavan, mikä kertoo, että terveyden kannalta elintapoja olisi syytä pian muuttaa. Keskimäärin noin kaksi kolmasosaa testatuista hyötyisikin liikunnan lisäämisestä ja/tai ruokailutottumusten kohentamisesta.
Naisista 36 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia on kohtalaisessa kunnossa kokonaisarvion mukaan. Hyvän tai erinomaisen tuloskoosteen sai naisissa 25 prosenttia ja miehissä 41 prosenttia testatuista.

Kohtuuton uupumus huolestuttaa

Testien esitietolomakkeessa pyydettiin työssäkäyviä arvioimaan omaa senhetkistä työkykyään ja työpäivän jälkeen koettua uupumusta. 16 582 työssäkäyvää 18–64-vuotiasta antoi arvionsa työkyvystään ja kokemastaan uupumuksesta. Heistä naisia oli 9 790 (59 %) ja miehiä 6 792 (41 %).

Kohtuuttoman uupumuksen kokeminen edes silloin tällöin on huolestuttavaa ja sillä voi olla pitkällä aikavälillä seurannaisvaikutuksia niin työkykyyn, työntekoon kuin arjessa jaksamiseen.

Naisista 21 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia arvioi työkykynsä huonoksi tai välttäväksi. Kun näitä arvioita suhteutetaan testattujen Kehon kuntoindeksi -tuloksiin, voidaan vetää johtopäätös, että huonokuntoisilla miehillä on nelinkertainen riski ja huonokuntoisilla naisilla kolminkertainen riski työkykynsä menettämiseen.

Työpäivän jälkeistä kohtuutonta uupumusta koki 51 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä vähintään silloin tällöin. Kohtuuttoman uupumuksen kokeminen edes silloin tällöin on huolestuttavaa ja sillä voi olla pitkällä aikavälillä seurannaisvaikutuksia niin työkykyyn, työntekoon kuin arjessa jaksamiseen.

Työkykyyn ja työuupumukseen voi vaikuttaa

Kevään 2017 rekkakiertueella toteutettiin myös kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin testeihin osallistuneiden kokemuksia työn kuormittavuudesta ja työuupumuksesta, koettua elämänlaatua ja työtyytyväisyyttä sekä fyysistä aktiivisuutta. Kyselyyn vastasi yli 1 300 työssä käyvää henkilöä.

Tuloksista käy ilmi, että hyvällä fyysisellä kunnolla, laadukkaalla esimiestyöllä ja työntekijän kokemuksella työnsä merkityksellisyydestä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä, on selvä yhteys hyvään työkykyyn ja vähäiseen työuupumukseen.

Kyselyyn annettuja vastauksia verrattiin vastaajien kuntotestituloksiin. Tuloksista käy ilmi, että hyvällä fyysisellä kunnolla, laadukkaalla esimiestyöllä ja työntekijän kokemuksella työnsä merkityksellisyydestä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä, on selvä yhteys hyvään työkykyyn ja vähäiseen työuupumukseen. Tyypillisesti työntekijä, jonka työkyky on hyvä ja uupumuksen kokemukset vähäisiä, kokee työssään innostusta ja työniloa. Hän kykenee myös nauttimaan arkipäiväisistä toimista ja uskoo jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Näillä tekijöillä puolestaan on työn tuottavuutta nostava vaikutus.

Lue lisää:

www.kkiohjelma.fi

Jaa tämä:

Sulje haku