Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoituksen yhteenveto on valmistunut. Yhteenveto on tarkoitettu työkaluksi Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmälle. Raportista voivat hyötyä myös liikunta- ja kansanterveysjärjestöt sekä muut terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijat. Minkälaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota, kun liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen halutaan lisäävän terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan osuutta toiminnassaan?

Kartoituksessa avataan liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen edellytyksiä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestäjinä. Tavoitteena on tarkastella, ymmärtää ja arvostaa eri toimijoiden lähtökohtia ja näkökulmia.

Aktiivista ja monipuolista terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa

Liikunta- ja kansanterveysjärjestöt näyttäytyvät varsin aktiivisina ja monipuolisina terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan tarjoajina, vaikka tämä toiminta on vain osa järjestöjen laajasta toimintamuotojen valikoimasta. Liikuntajärjestöt tarjoavat lajiharjoitusten lisäksi erilaisia lasten ja nuorten ryhmiä, aikuisten harrasteryhmiä, aloittelijoiden kursseja sekä tapahtumia ja leirejä. Kansanterveysjärjestöt toteuttavat ns. matalan kynnyksen liikuntaa liikunta- ja vertaisryhmissä, erilaisten kerhojen yhteydessä sekä leirien, tapahtumien ja turnausten muodossa.

Valtaosa liikunta- ja kansanterveysjärjestöistä haluaa toteuttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa – kukin omista lähtökohdistaan ja omilla tavoillaan. Toteuttaminen vaatii toimintaedellytyksiä: taloudellisia resursseja, osaavia (vapaaehtois-)työntekijöitä, sopivia olosuhteita, viestinnällisiä ponnisteluja ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tarvitaan toiminnan jatkuvaa kehittämistä, arviointia ja seurantaa.

Liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen toimintaan kohdistuu odotuksia monelta suunnalta niin järjestöjen sisä- kuin ulkopuolelta: päättäjiltä ja rahoittajilta, kansalaisilta, jäsenistöltä, järjestön luottamus- ja operatiiviselta johdolta sekä toimihenkilöiltä. Se, millaisiin toimintamuotoihin halutaan ja voidaan panostaa, edellyttää järjestöiltä sisäisiä keskusteluja ja yhteistä näkemystä niin keskusjärjestö- kuin paikallistasolla.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta lisääntyy parhaiten silloin, kun sen toteuttaminen nähdään järjestöjen arvojen mukaisena tekona. Tällöin järjestöissä ollaan valmiita luomaan toiminnalle edellytyksiä, jotka eivät ole ainakaan kokonaan riippuvaisia korvamerkitystä ulkopuolisesta rahoituksesta.

Monessa liikunta- ja kansanterveysjärjestössä nähdään, että arjen aktiivisuuden lisääminen on kaikkien etu – ei ole niin väliä, millä tavalla liikkuu, pääasia että liikkuu. Ehkäpä on niin, että lajien ja järjestöjen välinen kilpailu on ainakin osin vaihtunut yhdessä tekemiseen. Tässä valossa voisi myös ajatella, että huippu-urheilun ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan välisen kamppailun vähentämiseen on olemassa kaikki edellytykset.

Lue julkaisu LIKESin verkkosivuilla

Jaa tämä:

Sulje haku