Fiksusti kouluun on LIKES-tutkimuskeskuksen, Motivan ja Pyöräilykuntien verkoston koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma, joka toimii yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa. Toimijat ovat tehneet yhteistä koulumatkaliikkumisen kehittämistyötä vuodesta 2018. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä ja liikenteen päästöjä koulumatkoilla, lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikkumisen määrää sekä lisätä yhteistyötä kuntien sisällä ja valtakunnallisesti.

Kasvava joukko suomalaislapsia liikkuu liian vähän. Lisäämällä lihasvoimin liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana lapset ja nuoret voivat liikkua fiksusti ja pienentää samalla hiilijalanjälkeään. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä.

Ikä ja vuodenaika vaikuttavat merkittävästi kulkutapoihin

Alle kilometrin mittaisista koulumatkoista valtaosa (90 %) tehdään kävellen tai pyörällä, mutta aktiivisten koulumatkojen osuus on 1–3 kilometrin matkalla 78 % ja 3–5 kilometrin matkalla enää 45 %. Matkan pituuden lisäksi ikä ja vuodenaika vaikuttavat merkittävästi siihen kuljetaanko kouluun lihasvoimin vai vanhempien kyydissä. Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan. Koulujen ja alueiden väliset erot fiksussa liikkumisessa ovat suuria.

Suomalaisten päästöistä viidennes tulee liikenteestä, ja liikennemäärien ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan merkittävästi. Fiksu liikkuminen on kaikkea lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä, potkulautailua tai hiihtoa. Fiksuun koulumatkaan luetaan kuuluvaksi myös joukkoliikenne, koska sekin yleensä lisää hyötyliikunnan määrää, ja etenkin pienentää hiilijalanjälkeä verrattuna auton käyttöön.

Liikkumattomuudella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnille, että koko yhteiskunnalle. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan vähintään 3,2 miljardia vuodessa.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin 50 % lasten ripeästä liikkumisesta tapahtuu koulumatkoilla. Esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä kolmen kilometrin edestakaisen koulumatkan, voidaan saavuttaa 40–60 % päivittäisestä kestävyysliikuntasuosituksesta.

Onko sinulla ideoita fiksun koulumatkaliikkumisen edistämiseen?

LIKES-tutkimuskeskus myöntää koulumatkaliikkumisen edistämisen avustushaun kunnille yhteistyössä Motivan ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Avustusta myönnetään yhteensä 24 000 euroa korkeintaan kolmelle kehittämisidealle.

Kehittämisavustusta haetaan sähköisellä lomakkeella 28.8.–27.10.2019 välisenä aikana. Kehittämisavustuksen saajat ilmoitetaan 15.11.2019 mennessä.

Lue lisää: liikkuvakoulu.fi/fiksustikouluun

 

 

Lähteet:

  1. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016, Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.), Valtion liikuntaneuvosto 2016
  2. Sitra, 100 Fiksua arjen tekoa www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/ 
  3. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, Tommi Vasankari, Päivi Kolu (toim.), Valtioneuvoston kanslia 2018

Jaa tämä:

Sulje haku