Suomalaisten työmatkaliikkumista kehittämään on perustettu laajapohjainen, valtakunnallinen Fiksusti töihin -foorumi. Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni suomalainen kulkisi työmatkansa omalle terveydelleen sekä ympäristölle järkevällä tavalla.

Liikkuva aikuinen -ohjelman ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin koordinoimassa foorumissa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, STTK, SAK, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Teknologiateollisuus, Sitra, Jyväskylän ja Lahden kaupungit, Suomen kasvukäytävä, UKK-instituutti, Aalto-yliopisto, Motiva, Helsingin Seudun Liikenne, Liikenneturva ja Työterveyslaitos.

Aktiivista liikettä arkeen

Liikunnan puute on yksi merkittävä tekijä työikäisen väestön työkyvyn heikentymisessä. Työmatkojen taittaminen kävellen tai pyöräillen onkin hyvä keino vähentää stressiä, ehkäistä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia, auttaa painonhallinnassa ja parantaa kestävyyskuntoa.

– Aktiivisen työmatkaliikkumisen ehdoton etu on säännöllisyys, sanoo ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu Liikkuva aikuinen -ohjelmasta.

– Kun työmatkansa kulkee lihasvoimin, tarvittava liikunta-annos on helpompaa kerätä pitkin viikkoa. Keho ei tunnista sitä, saako päivittäisen liikuntamäärän täyteen työmatkalla tai vaikkapa kuntosalilla.

”Ak­tii­vi­sen työ­mat­ka­liik­ku­mi­sen eh­do­ton etu on sään­nöl­li­syys.”

Työhyvinvointi on monen tekijän summa, ja se vaikuttaa työnantajan kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Hyvinvoivalla työntekijällä on vähemmän uupumusta, hän kestää stressitilanteita paremmin ja on lähes aina tyytyväisempi työhönsä. Hyvä kunto on viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa, mutta työpaikka ja työterveys voivat tukea esimerkiksi työmatkaliikuntaa.

Kestävä työmatkaliikenne vähentää päästöjä

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tärkeä osa Suomen ilmastotavoitteita. Kaikkia keinoja tarvitaan, jotta päästöt saadaan laskuun. Yksi keino on työmatkojen kulkeminen kestävästi: kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä, kimppakyydillä, erilaisilla liikkumispalveluilla tai yhdistelemällä kestäviä kulkutapoja automatkaan.

Kestävän työmatkaliikkumisen mahdollisuudet ovat erilaisia eri alueilla. Isommissa kaupungeissa eri kulkutapojen tarjonta on hyvällä tasolla ja etäisyydet usein tarpeeksi lyhyitä. Esimerkiksi maaseudulla työmatkat ovat usein pitkiä ja joukkoliikennetarjonta vähäistä, jolloin oma auto on tarpeen.

– Keskeistä kestävän työmatkaliikkumisen edistämisessä on löytää ihmisten sujuvaan arkeen sopivia ratkaisuja eri alueilla, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Nykytilanteessa suomalaiset taittavat noin kaksi kolmasosaa kodin ja työpaikan välisistä matkoista henkilöauton kuljettajana. Henkilöautoa käytetään myös hyvin lyhyillä työmatkoilla. Työmatkojen keskipituus on Suomessa 16 kilometriä, mutta jo 1–2 kilometrin työmatkoilla henkilöautoa käyttää 47 % suomalaisista.

”Keskeistä kestävän työmatkaliikkumisen edistämisessä on löytää ihmisten sujuvaan arkeen sopivia ratkaisuja eri alueilla.”

Kannatusta ilmastotoimille kuitenkin löytyy: vuoden 2019 ilmastobarometrissa 43 % oman auton käyttäjistä ilmoitti vähentäneensä auton käyttöä ja lisänneensä kestävää liikkumista. Työntekijöille tehdyssä kyselyssä puolestaan ilmeni, että vastaajat näkivät kestävän työmatkaliikkumisen tärkeimpinä hyötyinä oman terveyden parantumisen ja rahallisen säästön liikkumisessa, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ollessa kolmantena. Myös kansallisessa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on tunnistettu kestävään ja aktiiviseen työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen hyväksi keinoksi.

Työpaikkojen rooli tärkeä

Fiksuun työmatkaliikkumiseen panostamalla työpaikat voivat edistää työhyvinvointia ja samalla toteuttaa omaa yhteiskuntavastuutaan ilmastotalkoissa. Keinoja on monia, kuten etätyön mahdollistaminen, työsuhdematkaliput, tuet ja kannusteet kävelyyn ja pyöräilyyn, sähköpyörien tai muiden uusien välineiden kokeilut sekä erilaiset kisat ja kampanjat.

”Fiksun työmatkaliikkumisen aika on nyt.”

Työpaikan olosuhteisiin liittyviä keinoja ovat autojen ja pyörien pysäköintijärjestelyt, hyvät sosiaalitilat aktiivisille työmatkaliikkujille, sähköauton latauspisteet ja joukkoliikenteen aikatauluinfo. Olennaista on lisäksi yhteistyö työntekijöiden, alueen muiden työnantajien ja kunnan kanssa.

– Fiksun työmatkaliikkumisen aika on nyt, toteaa Tanja Onatsu.

– Monet työpaikat eri puolella Suomea ovatkin alkaneet edistää asiaa.

Työpaikkaesimerkkejä löytyy infosivustolta fiksustitoihin.fi.

Nyt perustettu Fiksusti töihin -foorumi toimii aktiivisen ja kestävän työmatkaliikkumisen edistäjänä strategisella tasolla. Foorumin tavoitteena on lisätä yhteistyötä muun muassa työnantajien, työntekijöiden, kuntien, ympäristö- ja vastuullisuustoimijoiden, työhyvinvoinnin ja liikunnan edistäjien, kestävän liikkumisen toimijoiden ja palveluntarjoajien kesken.

Taustaa fiksusta työmatkaliikkumisesta:

Lisätietoja:

  • Tanja Onatsu, ohjelmakoordinaattori, Liikkuva aikuinen -ohjelma, puh. 040 588 0263, tanja.onatsu@likes.fi
  • Tytti Viinikainen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, puh. 040 709 6701, tytti.viinikainen@traficom.fi

Jaa tämä:

Sulje haku